Työtä ympäristöystävällisemmän rakentamisen puolesta

Kanttia 2 sai viime syksynä Ekokompassi-ympäristösertifikaatin. Ekokompassi on toimialariippumaton ympäristöjärjestelmä, jonka avulla yritykset voivat tarkastella toimintaketjuaan, ja pyrkiä vähentämään sen aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Kun Ekokompassia otettiin käyttöön, Kanttia 2:n työryhmässä käytiin aika-ajoin kiivastakin keskustelua siitä, millaisia mahdollisuuksia arkkitehtitoimistolla on vaikuttaa asioihin. Toimet, joita suunnittelutyötä tekevänä yrityksenä itse välittömästi voi toteuttaa, ovat melko rajalliset. Jätteet lajitellaan ja valot sammutetaan. Toimistolle pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä tai pyörällä. Siinäkö se on?

Erityistä tuskaa aiheutti se fakta, että arkkitehteina työskentelemme toimialalla, joka on erittäin hiili-intensiivinen. Ympäristöministeriön laskelmien mukaan rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Vaikutus on merkittävä pelkästään Suomessa, puhumattakaan globaalista mittakaavasta. Työryhmän mielissä vahvistui ajatus siitä, että rimaa on pakko voida nostaa.

Lupaus: työtä ympäristöystävällisemmän rakentamisen puolesta

Näistä pohdinnoista kummuten ympäristöohjelmatyöryhmä päätti nostaa Kanttia 2:n lupaukseksi: teemme aktiivista työtä ympäristöystävällisemmän rakentamisen puolesta.

Ympäristöohjelmassamme tämä tarkoittaa sitä, että kiinnitämme erityistä huomiota viestintään. Pyrimme vaikuttamaan rakennusalan asenteisiin ja kiinnostukseen, ja tuotamme omaan osaamisalueeseemme liittyvää materiaalia vähähiilisen rakentamisen ratkaisujen edistämiseksi. Lisäksi pyrimme suunnittelun kautta vaikuttamaan rakentamisen ympäristövaikutuksiin, ja muuttamaan toimintatapoja alalla.

Tavoitteet ovat suuria, mutta niin ovat myös ne haasteet, joiden äärellä olemme. Jos tulevaisuuden ratkaisuja tehdään vasta silloin, kuin niiden pitäisi olla jo käytössä, ollaan auttamatta myöhässä.

Arkkitehdeilla on vaikuttamisen paikkoja

Kanttia 2:n ympäristöohjelmaa luotaessa tärkeimmäksi kysymykseksi nousi siis se, millaisiin asioihin voimme omalla työllämme vaikuttaa. Suunnitteluprosessin aikana on tunnistettavissa useita eri näkökulmia, joissa juuri arkkitehti voi olla avainhenkilönä vaikuttamassa vähähiilisen rakentamisen ratkaisuihin.

Tässä muutamia esimerkkejä.

Tavoitteet sovitetaan yhteen, myös ympäristön kannalta

Yksi tärkeä vaikuttamisen paikka syntyy esimerkiksi siinä, kun eri osapuolten tavoitteita sovitetaan yhteen. Rakennusliikkeillä on omat ympäristöohjelmansa, kunnilla ja kaupungeilla omat tavoitteensa ja ohjelmansa. Miten eri toimijoiden ja alojen tavoitteet saadaan toimimaan kokonaisuutena?

Myös eri suunnittelualoilla on omat tavoitteensa. Suunnittelualojen asiantuntijat ovat oman osa-alueensa parhaiten tuntevia ammattilaisia, mutta tässäkin arkkitehti voi olla keskeisessä roolissa kokoavana voimana. LVI, sähkö, piha, geo, akustiikka… miten kaikkien suunnitelmat sovitetaan yhteen niin, että kokonaispaketti on niin ympäristö- kuin muidenkin suunnittelutavoitteiden kannalta kaikkein optimaalisin?

Varaudutaan siihenkin, mitä ei vielä ole

Tänä päivänä rakennetaan rakennuksia, joiden pitää kestää pitkälle tulevaisuuteen. Ratkaisujen tulee kestää paitsi ympäristön muuttumista, myös yhteiskunnan muutosta. Mahdollistavatko suunnitellut tilaratkaisut myös muunlaisia tulevaisuuksia? Onko tekniikalle varattu tilaa, joka mahdollistaa erilaisia energiaratkaisuja?

Käytännön tasolla melko yleistä on jo, että esimerkiksi aurinkoenergialle tehdään suunnitelmiin varaus, vaikka aurinkopaneeleita ei juuri nyt rakennettaisikaan. Toinen käytännön esimerkki löytyy vaikkapa irtaimistovarastojen suunnittelemisesta siten, että tilaa voi hyödyntää myös esimerkiksi liiketilana, jos tarpeet muuttuvat.

Muuntojoustavuuden kattotermin alle mahtuu monia ratkaisuja, jotka antavat mahdollisuuksia myös muunlaiselle toiminnalle, kuin mitä rakennukseen juuri nyt on suunniteltu. Arkkitehti on aivan keskeisessä roolissa muuntojoustavien ratkaisujen luomisessa.

Huomioidaan rakennuksen koko elinkaari

Rakentaminen tuottaa päästöjä koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Ympäristövaikutuksia syntyy niin rakentamisesta itsestään, käytetyistä materiaaleista, rakennuksen käytön ajalta, kuin siitä vaiheesta, kun rakennus tulee elinkaarensa päähän.

Arkkitehti voi suunnitteluratkaisuilla vaikuttaa moniin edellä mainittuihin seikkoihin, sekä lisäksi esimerkiksi siihen, millaista elämää rakennuksessa on mahdollisuus viettää. Millaisia ympäristövaikutuksia tällä on? Miten vähähiilisyyteen voidaan kannustaa?

Luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen

Projektipäälliköillä ja suunnittelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa hankkeen ekologisuuteen ja kestävyyteen myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Hankkeen eri vaiheissa vaikutusmahdollisuudet kohdistuvat eri asioihin.

Arkkitehti voi esimerkiksi kommentoida työmaasuunnitelmaa, ja varmistaa että siinä huomioidaan säilytettävä puusto tai se, ettei hanke aiheuta häiriötä esim. lähivesistölle tai muulle säilytettävälle ympäristölle. Samoin talteen otettavan ja pihalla hyödynnettävän tontilta löytyvän aineksen huomiointi voi edistää monimuotoisuutta.

Ympäröivien maa- ja vesistöalueiden huomioiminen viimeistelyssä on sekin osa kokonaisuutta. Miten estetään olemassa olevan maaston eroosio rakentamisen aikana ja sen jälkeen? Miten estetään se, että pohjavesi tai vesistö häiriytyy rakentamisen aikana?

Luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta rakennushankkeen eri vaiheissa löytyy kattavaa lisämateriaalia verkkosivuiltamme.