Opas suunnittelijoille ja projektipäälliköille
Kohti ekologisesti kestävää rakentamista
Projektipäälliköillä ja suunnittelijoilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa hankkeen ekologisuuteen ja kestävyyteen, kunhan oikeita kysymyksiä osataan esittää oikeaan aikaan. Monien itsestäänselvyyksinä pidettyjen valintojen kautta voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka kestävä ja ekologinen hankkeesta tulee.
Lataa tarkistuslista
Hankkeen ekologisuuden näkökulmasta projektipäälliköille ja suunnittelijoille jää usein päätettäväksi lukuisia asioita, joita ei ole ennalta määritetty, tai joihin kukaan ei tunnu kiinnittävän huomiota. Asioita on tärkeä pohtia laaja-alaisesti, ja välillä on myös uskallettava haastaa tavanomaiset, totutut ratkaisut oikea-aikaisesti hankkeen talouden, tavoitteiden, ympäristön sekä käyttötarkoituksen kannalta. Hankkeen eri vaiheissa vaikutusmahdollisuudet kohdistuvat eri asioihin. Hanke- ja luonnossuunnitteluvaiheessa on tärkeää määrittää ne osa-alueet, joissa kestäviä valintoja voidaan tehdä. Yleissuunnitteluvaiheessa on keskeistä viedä tavoitteet johdonmukaisesti suunnitelmiin ja tiedoksi muille suunnittelualueille. Toteutusasiakirjat viestivät sekä hankinnalle että työmaalle suunnitteluvalinnoista. Vierailut tontilla ja kohteessa ovat tärkeitä, kuten myös huolellinen perehtyminen suunnittelutarpeeseen.
Lataa tarkistuslista
Ekologisesti kestävää rakentamista
Tämä projektipäälliköille ja suunnittelijoille luotu tarkistuslista auttaa huomioimaan hankkeen ekologisuuteen ja kestävyyteen vaikuttavat keskeiset tekijät eri hankevaiheissa. Lataa lista, ja huomioi kestävyys mm. seuraavista näkökulmista:
- Kiertotalous
- Hiilijalanjälki
- Hiilikädenjälki
- Energiatalous
- Monimuotoisuus
Kohti ekologisesti kestävää rakentamista
1. Hanke- ja luonnossuunnitteluvaihe
Tarvekartoitus
Tarvekartoituksessa selvitetään mitä uutta tarvitsee rakentaa, mitä voidaan säilyttää, mitä uudelleenkäyttää tai korjata. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä hankkeen kestävyyden kannalta, sillä ekologisin hanke on usein rakentamaton hanke. Regeneratiivisessa ajattelussa näin ei välttämättä ole, mikäli hanke esimerkiksi palauttaa ja elvyttää olemassa olevia ympäristöjä tai tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa.
Uudistuotannossa vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin ovat ilmeiset, mutta niissäkin tarvekartoituksella, tilaohjelman oivaltavalla laatimisella ja toimintojen älykkäällä yhdistämisellä voidaan tuottaa sekä kustannussäästöjä että kestävämpää rakentamista. Tarvekartoitus on myös tarpeellinen aluesuunnitelmissa; se takaa hankkeiden onnistumisen.
Myös viranomaisten ohjaama kaavaprosessi varmistaa tasapainoista alueiden kehitystä, mutta huolellista ympäristöanalyysiä ei kannata jättää viranomaisyhteistyövaiheeseen. Projektipäällikkö ja suunnittelijat voivat tukea hankkeen onnistumista ja säästää turhissa suunnitelmien muutoskustannuksissa analysoimalla kohdetta ja tuntemalla alueen resurssit ja luonteen hyvin jo ennen sitä. Mihin olemassa olevat palvelut sekä arvokkaat säilytettävät kohteet sijoittuvat? Pääseekö kohteeseen ilman autoa? Uudiskohteissa voidaan vaikuttaa esimerkiksi näihin kysymyksiin
Tavoitteet
Tavoitteet kulkevat käsi kädessä tarpeiden kanssa. Mitä rakentamisella halutaan saavuttaa? Mikä on rakennuksen keskeisin tarkoitus? Mikä on rakennuksen tavoiteikä? Entä mikä on rakennuksen hiilibudjetti? Käytetäänkö rakennuksessa ekologisuutta osoittavia ja ohjaavia sertifikaatteja?
Tavoitteita asetettaessa on tärkeää tunnistaa se, mihin hankkeessa voidaan ja mihin kannattaa satsata niin asiakkaan, käytön kuin paikallisuuden näkökulmasta. Samat ratkaisut eivät joka kohteessa ole kestäviä, vaan kestävyyden tekijät on arvioitava aina hankekohtaisesti.
Hankkeelle voi asettaa viherkertointavoitteen, vaikka sitä ei vaadittaisi kaavassa tai kyseisessä kaupungissa rakentamisen ehtona. Tämä lisää tontin viihtyisyyttä kohtuullisen edullisesti.
Rakennuspaikka
Rakennuspaikka vaikuttaa monella tapaa kestäviin ratkaisuihin. Kaikki keinot eivät ole kaikkialla kestäviä, vaan kohteen ympäristö ja tarpeet vaikuttavat kokonaisuuteen. Rakennuksen suuntaus, olosuhteet tontilla sekä tontin mikroilmasto vaikuttavat tehtäviin valintoihin. Niillä puolestaan vaikutetaan merkittävästi ympäristön olosuhteisiin. Mitä ympäristöarvoja tontilla voidaan säilyttää ja jopa vahvistaa? Pystytäänkö kohteen sijoittelulla välttämään rakentaminen veden päälle, tai perustaminen löyhään perustusmaahan?
Suuremmissa kortteli- tai aluekohteissa valo- ja tuulianalyysiä kannattaa soveltaa heti hankesuunnitteluvaiheessa.
Perustamisolosuhteet ja maamassojen hallinta
Onko tontilla vaihdettavia maamassoja, voiko täydennysrakentaa tai kannattaako rakentaa brownfield-alueelle puhdistaen pilaantuneita maamassoja? Rakennuspaikka kannattaa valita niin, että vaihdettavien maamassojen ja syväperustamisen tarve on mahdollisimman vähäinen ja pohjavettä sekä vesistöjä häiritään niin vähän kuin mahdollista. Voit hyvissä ajoin valita perustuksille rakennustavan, joka on hankkeen kestävyystavoitteiden mukainen.
Tämä saattaa tarkoittaa rakennuksen kontaktipintojen minimointia tontilla ja esimerkiksi seuraavien kysymysten pohtimista:
- Tarvitaanko maamassojen vaihtamista piha-alueilla, joilla ei kaiveta eikä tarvita vahvistuksia?
- Voidaanko olemassa oleva ympäristöä tukea paikoilleen ekologisin rakentein tai rakentaa vaihtomassoista niittykumpuja siirtomassojen vähentämiseksi?
- Ovatko kelluva rakenne tai kevyet perustukset vaihtoehto?
Rakennusmateriaalit
Kaava ja rakentajan rakennustapa vaikuttavat rakennusmateriaaleihin, ja reunaehdot täytyy aina ottaa huomioon. Hankkeen hiilijalanjälkeä voidaan kuitenkin pienentää esimerkiksi lisäämällä puukenttiä julkisivuun tai aukottamalla kantavia betoniseiniä runkoa keventäen, ja samalla pohjaratkaisuiden joustavuutta lisäten. Eko- ja kierrätysbetonin hyödyntäminen on suotavaa vähintään piha- ja maarakentamisessa.
Tilaohjelma
Millaisia yhteistiloja rakennukseen suunnitellaan, mikä on lämmitettävien tilojen väljyys ja joustavuus? Mitä väljemmät tilat, sitä suurempi energiankäyttö. Kuitenkin liian ahtaaksi ahdetut tilat voivat olla epäkäytännöllisiä ja vaikeasti muunneltavissa käyttötarkoitusten vaihtuessa. Tilan kapea muoto voi huomattavasti rajoittaa sen hyödyntämistä jatkossa.
Keskeistä tilaohjelmassa on miettiä koko rakennuksen elinkaarta. Elinkaari kannattaa lähtökohtaisesti asettaa lähemmäs rakennusrungon 150 vuoden ikää kuin tänä päivänä suunniteltua 50 vuoden ikää.
Laadukkaita moni- ja yhteiskäyttötiloja lisäämällä voidaan saavuttaa ekologisuutta, säästöjä ja jopa suurempaa asumismukavuutta, mutta niitäkin suunnitellessa on muistettava yksityisyys ja rauhan tarve – oli kyse sitten toimistosta tai kerrostalosta.
Hyviä yksinkertaisia kysymyksiä tavanomaisten kohteiden kestävää tilaohjelmaa miettiessä ovat: ovatko tilat muunnettavissa esimerkiksi liikekäyttöön, ja voidaanko asuntokohtaiset saunat korvata yhteissaunalla?
Muuntojoustavuuden sekä modulaarisen periaatteen sisällyttäminen suunnitelmiin voi helpottaa ja keventää muutoksia seuraavissa suunnitteluvaiheissa, kun vaihtoehtoiset käytöt on jo otettu huomioon hankkeen kokonaisuudessa.
Energia ja tekniikka
Energia ja tekniikka ovat tärkeässä roolissa ekologisuuden näkökulmasta. Mikä energialuokka rakennukselle suunnitellaan, millainen lämmitysmuoto valitaan? Tuottaako rakennus itse energiaa, käytetäänkö jäähdytystä, ja voidaanko se korvata esim. maakylmällä? Nykyaikaista ja huoltovarmuutta lisäävää on ajatella rakennukseen vähintään yksi oma uusiutuva energianlähde energiamuodoksi.
Kiinteistön omistava taho tai kiinteistösijoittaja on yleensä kiinnostunut käytön aikaisista pitkäikäisistä säästöistä, joten energiasäästöjä tuovat ratkaisut, kuten maalämpö, voivat olla suotuisia.
Tarvittavat selvitykset
Tehdäänkö kohteessa hiilijalanjälkilaskentaa? Jos kyllä, sitä kannattaisi tehdä jo hankesuunnitteluvaiheessa suunnittelua ohjaavasti.
Huomioi myös:
- Mitä resursseja ja arvoja tontilla on?
- Onko säilytettävää ympäristöä?
- Onko alueella tehty esimerkiksi ympäristö- tai kasvillisuusselvitystä kaavavaiheessa?
- Onko tarvetta tehdä purettavan rakennuksen kierrätysosien selvitys?
Muita kustannuksiin vaikuttavia kestävyyden erityispiirteitä
Miten suunnitteluratkaisulla voidaan minimoida haitat ja maksimoida hyödyt? Voidaanko käytetty luonnon pinta-ala moninkertaistaa ja korvata hankkeessa esim. viherseinillä ja -katoilla ja siten tukea monimuotoisuutta? Saadaanko ennakkoluulottomalla toimintojen yhdistelyllä tai muodonannolla sellaisia etuja, että poikkeuksellisiin ratkaisuihin kannattaisi satsata?
Kohti ekologisesti kestävää rakentamista
2. Yleis- ja pääsuunnitteluvaihe
Yleissuunnitteluvaiheessa kestävät valinnat viedään suunnittelutasolle. Tässä pisteessä tehdään korjaushankkeessa säilytettävien ja uudelleenkäytettävien rakennusosien kartoitus, jos sitä ei ole jo tehty hankesuunnitteluvaiheessa. Rakennusosien pitkäikäisyys ja kestävyys otetaan osaksi suunnittelua.
Hyvä periaate, joka edistää rakennusosien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, on suosia modulaarisia ratkaisuja, joita on helpompi käyttää uudelleen. Kannatettavaa on myös suosia mekaanisia liitoksia, jotka mahdollistavat ehjänä purkamisen. Samoin on hyvä välttää sekarakenteita, jotka ovat vaikeasti huollettavissa ja korjattavissa.
Hyvä nyrkkisääntö tuotevalinnoissa on suosia aineita, joissa biopohjainen ja uusiutuva aines pysyvät erillään teknisestä eli uusiutumattomasta materiaalista. Komposiitit ovat yleensä uusiotuotteita, ja esimerkkejä biopohjaisten ja teknisen kierron tuotteiden yhdistämisestä, mutta ne saattavat olla huonosti kierrätettävissä uudelleenkäyttöön.
Huomioi ja ennakoi myös se, että jos on kyse edelläkävijäratkaisusta, voit tarvita viranomaismenettelyn tietyn rakennustuotteen paikalliselle hyväksynnälle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kierrätettävien rakennusosien paikallishyväksynnät.
Tehtyjen selvitysten hyödyntäminen suunnittelussa
Hyödynnä tehtyjen selvitysten tulokset suunnittelutyössä. Ekologisesta näkökulmasta on järkevää pyrkiä maksimoimaan säilytettävä puuston määrä tontilla. Onko mahdollista osoittaa jotakin piha-alueita täysin käsittelemättömiksi?
Läpäisevien pintamateriaalien maksimointia piha-alueella voi edistää ehdottamalla hyvin läpäisevää (ja asfalttia edullisempaa) pintamateriaalia. Esimerkiksi hyvin perustettu ja reunakivetty sora voi joissakin kohteissa olla perusteltu vaihtoehto.
Aukotus
Ikkunoiden sijoittelu on arkkitehdin ikiaikainen passiivisen energian hyödyntämishaaste. Siellä missä on haaste, on toki myös mahdollisuus: optimoi aukotus suhteessa aurinkoon, jottei erillistä jäähdytystä tarvita ja jotta luonnonvalon ja lämmön hyödyntäminen talviolosuhteissa onnistuu.
Hankkeen materiaalivalinnat
Jos arkkitehdin on mahdollista määritellä tarkasti valittavia julkisivutuotteita tai toimittajia, voi määrityksessä ottaa tavoitteeksi esimerkiksi puun tai biopohjaisten julkisivumateriaalien lisäämisen julkisivuun tai kierrätystuotteen hyödyntämisen hankkeessa.
Jos kysymys on raskaasta rakennustuotteesta, sen määrää tai rahtimatkaa voi pyrkiä optimoimaan esim. valitsemalla paikallisen tai lähimmän tehtaan tuotteen. Yksittäisten tuotteiden ympäristövaikutuksia voi olla suunnitteluarjessa vaikea hahmottaa, mutta hyviä apuvälineitä tuotevalinnoissa ovat valmiit sertifikaatit, kuten Joutsenmerkki, FSC tai Cradle-to-Cradle-sertifikaatit. Sertifikaattien ohjeistoihin perehtymällä pääsee kartalle valintojen hyvistä lähtökohdista, vaikkei hanke sertifikaatin piiriin kuuluisikaan.
Tilojen toiminnallisuus
Kannusta kestävään elämäntapaan tilojen toiminnallisuuden suunnittelussa.
- Ovatko yhteiskäyttöratkaisut mahdollisia hankkeessa?
- Onko hankkeessa tilaa joustaville suunnitteluratkaisuille niin, että esimerkiksi yksiöiden väliin rakennettaisiin purettavissa oleva kevyt seinä tai yhteistiloissa julkisivussa ikkuna- ja aukotusratkaisut mahdollistavat liiketilaksi muuntamisen myöhemmin?
- Ovatko asunnot kalustettavissa monin eri tavoin, jopa toimistokäyttöön?
- Ovatko kierrätysratkaisut ja pyöräsäilytys helppokäyttöisiä ja hyvin saavutettavissa?
- Voiko pihaan suunnitella syötäviä kasveja tai yhteisöllisiä viljelyrakenteita?
- Onko osa säilytyksestä toteutettavissa kylmiin rakennuksiin?
- Onko rakennuksessa puolilämpimiä lämmittämättömiä lasitettuja tiloja, jotka toimivat rakennuksen ylimääräisenä suojakerroksena, pidentävät lämmintä kautta ja toimivat passiivisina lämpövarastoina ja jopa viljelyn mahdollistavina tiloina?
Ratkaisujen optimointi
Monen eri osa-alueen optimoinnilla voidaan vaikuttaa hankkeen kestävyyteen. Tässä esimerkkejä:
- Optimoi rakennuksen lattiapinnan korko ja pinnantasaussuunnittelu tontin korkojen suhteen niin, että ylimääräisiltä täytöiltä, kallion räjäytyksiltä tai vaikka vedenpumppaamoilta vältytään tontilla.
- Huleveden käsittely tontilla voidaan hoitaa pihalla paikallista biodiversiteettiä vahvistaen esim. kosteikkorakenteilla.
- Aurinkopaneelien kulman ja sijaintien optimointi ilmansuuntien suhteen ja niiden hyödyntäminen esim. osana katosrakenteita.
- Tekniikkakuilujen ja teknisten asennusten suunnittelu helposti huollettavaksi niin, että ne voi vaihtaa purkamatta.
- Valaistuksen optimointi esimerkiksi simuloinnilla. Onko julkisivuvalaistus edes tarpeen? Harkittu maltillinen valaistus ei häikäise, vaan opastaa ja luo tunnelmaa.
- Sulanapidettävien ratkaisuiden välttäminen suunnittelussa riittäviä ulkoreittien loivuuksia ja sopivia pintamateriaaleja hyödyntäen.
- Talvihuollettavan piha-alueen minimointi ja optimointi reittien ja istutusten järkevällä suunnittelulla. Perinteikäs puukäytävä suojaa edelleen reittejä lumen kasautumiselta tuulisessa säässä.
Kohti ekologisesti kestävää rakentamista
3. Toteutussuunnittelu, rakentaminen ja ylläpitovaihe
Pinnat ja kuluminen
Varmista materiaalien pitkäikäisyys ja valitse mitä pinnoitetaan. Mitä pintoja tarvitsee ylipäätään uusia tai suojata? Valinnoilla voidaan säästää myös rakentajan rahaa.
Joskus pinnoittamaton on kestävämpi ja pitkäikäisempi kuin pinnoitettu, näin esimerkiksi sinkitty pelti, jonka pinnalla maali pysyy huonosti. Säästöjä saadaan hankkeessa myös ylijäämän ja jätteen minimoinnissa. Lyhyemmällä käyttöiällä runkorakenteita suojaavia kulutuskerroksia on toki myös hyvä olla.
Huomioi korjattavuus sekä massiivi- että sekarakenteissa. Rakennus- ja ympäristösuojelussa tärkeä arvo on myös patina – tarvitseeko vanhan näyttää uudelta?
Huomioi kierrätettävyys. Mihin rakennustuotteet ja laitteet päätyvät ollessaan käyttöikänsä päässä? Onko niitä helppo kierrättää? Vastaako valmistaja niiden kierrätyksestä?
Työmaasuunnitelman kommentointi
Varmista, että työmaasuunnitelmassa huomioidaan esimerkiksi säilytettävä puusto tai se, ettei hanke aiheuta häiriötä esim. lähivesistölle tai muulle säilytettävälle ympäristölle.
Huomioi talteen otettavan ja pihalla hyödynnettävän tontilta löytyvän aineksen hyödyntäminen (esim. kivimurske- tai luonnonkiviladelmat tai luontainen kasvillisuus, kuntta ja puusto). Jos työmaa ei salli ympäristön säilymistä rakentamisen aikana, kasvukerroksen voi siirtää tilapäisesti muualle ja palauttaa tontille valittuihin paikkoihin pihatöiden tullessa ajankohtaiseksi.
Ratkaisujen optimointi
Mitä pihan rakennuksia voidaan toteuttaa kevytrakenteisina ja kevytperusteisina? Optimoi betonin määrä ja rakenteiden kestävyys. Aina esimerkiksi syväperustuksia betonisia tukimuuriratkaisuita ei tarvita pihassa, mutta joskus ne varmistavat kestävyyden. Voidaanko tontilta kaivettua maata hyödyntää muualla maarakentamisessa?
Toteutussuunnittelussa rakentajan erityispiirteitä voi vielä yrittää hyödyntää kestävällä tavalla etenkin, jos samalla säästetään asiakkaan varoja. Suunnittelijan luovuus voikin olla lahja: Jos rakentajalla on ylijäämäjaetta, jota ei vielä ole keksitty hyödyntää, sitä voidaan hyödyntää vaikkapa piharakentamisessa.
Sisustusmateriaalit
Sisustusmateriaalivalinnoissa voi vaikuttaa voimakkaasti pintojen kestävyyteen, huollettavuuteen, toimitusmatkoihin ja myrkyttömyyteen. Hankkeeseen voi esimerkiksi ottaa tavoitteeksi PVC-pohjaisten materiaalien täydellisen kiellon lattiamateriaaleissa, sillä PVC-pohjaista materiaalia ei voi kierrättää, polttaa eikä haudata sen käytön jälkeen ilman myrkkypäästöjä.
Valitse kauniisti vanhenevia pintoja ja huolehdi, että massiivipuuratkaisutkin ovat kulutuspinnaltaan huollettavissa.
Muuntojoustavuus
Huomioi vielä kertaalleen tilojen muuntojoustavuus. Varmista, että detaljointi tukee tilan käyttöä ja viihtyvyyttä.
Lataa tarkistuslista
Ekologisesti kestävää rakentamista
Ota tarkistuslista avuksesi ja huomioi hankkeen ekologisuuteen ja kestävyyteen vaikuttavat keskeiset tekijät. Hankevaiheittain jaoteltu lista auttaa huomioimaan kestävyyden tärkeät näkökohdat:
- Kiertotalous
- Hiilijalanjälki
- Hiilikädenjälki
- Energiatalous
- Monimuotoisuus