Juli Friisilän Heinätähti on vastavalmistunut uudiskohde, joka sijaitsee Espoossa Olarin kaupunginosassa. Asuinalueessa yhdistyy pientaloalueelle leimallinen rauhallisuus ja palveluiden erinomainen saavutettavuus.
Kohteen pääsuunnittelijana toimi Kanttia 2:lta Harri Viljamaa ja vastaavana rakennussuunnittelijana Juha Vesen. Rakentajana kohteessa oli EKE-Rakennus Oy. Kohteen tilaaja on Pohjoismaiden johtava kiinteistöalan yritys NREP. EKE-Rakennuksen puolelta hankkeesta vastasi liiketoimintajohtaja Miikka Huhtamäki ja NREPin edustajana toimi Project Developer Julius Hemmilä.
Friisilän hanke käynnistyi vuonna 2019, kun EKE-Rakennus hankki tontin. Hankkeen tilaajaksi valikoitui NREP. Espoo on yksi Suomen suurista kehittyvistä kaupungeista, jonka kasvava väkiluku luo tarvetta uusille kodeille. Juli Living -konseptinsa myötä NREP:in oli mahdollista tuoda Friisilään kestävän kehityksen mukaista, laadukasta rakentamista ja tukea osaltaan kaupungin kehittymistä.
Suomessa Juli Living on ainoa vuokra-asuntotoimija, joka tavoittelee hiilineutraaliutta niin rakentamis- kuin asumisvaiheessa. Hiilijalanjälki pyritään minimoimaan koko rakennuksen elinkaaren ajalta, ja tarvittaessa puuttuva osuus kompensoidaan. Energiaratkaisuina Juli Living -kodeissa pyritään hyödyntämään maalämpöä, aurinkopaneeleita sekä vihreää sähköä, kaavan ja maaperän niin salliessa. Kodin sisälämpötilaa optimoidaan Leanheat-energiatehokkuusjärjestelmällä, ja kaikki kulutettu energia mitataan. Rakennuksen C02-päästöjä voidaan seurata tarkasti, sillä päästötiedoista on saatavilla vuosittainen, taloyhtiökohtainen raportti. NREPin tavoitteena on lisäksi liittää kaikki soveltuvat kiinteistöt sähkön kysyntäjouston piiriin.
Hankkeen suunnittelu käynnistyi jännittävästä ennakkoasetelmasta, sillä yhtälö ei ollut aivan yksinkertainen. Suunnittelutiimin näkökulmasta hanke oli erityisen kiintoisa, sillä tonttia oli yritetty ratkaista muutaman kerran jo aikaisemmin. Jokainen millimetri käytiin läpi, jotta homma saatiin toimimaan. Rautainen kokemus tuli siis tarpeeseen.
– Alkuasetelmassa oli monenlaisia haasteita, aivan keskeisenä tekijänä se, että tontti oli kovin pieni. Kerrosala oli tiukka. Lisäksi tontti rajautui joka sivuilta katuihin. Suunnitelmissa tuli myös huomioida pientaloalueen suunnasta avautuvat näkymät. Myös kaupungin rakennusvalvonta piti vakuuttaa uudelleen, sillä aikaisemmissa suunnitelmissa ratkaisut eivät heidän näkökulmastaan toimineet. Kaikkien näiden tarpeiden nivominen yhteen niin, että hankkeen taloudellinen yhtälökin vielä toimii, oli aivan kriittistä, Harri Viljamaa kertoo.
Harri ja Juha löysivät haasteeseen toimivan ratkaisun hyödyntämällä muuntojoustavia asuntopohjia. Asunnot voidaan muuntaa suuremmiksi asunnoiksi tarpeen niin vaatiessa. Lisäksi autopaikat ratkaistiin eri tavalla, kuin aikaisemmissa suunnitelmissa. Näkymät pientaloalueelta huomioitiin kattavasti. Näiden suunnitteluratkaisujen ansiosta sekä tilaaja, kaupungin rakennusvalvonta että rakentaja pystyivät kukin täyttämään tavoitteensa. Lopputuloksena kaikki saivat kaikkea.
– Projekti oli malliesimerkki siitä, mitä hyvä pääsuunnittelija parhaimmillaan tekee. Tavoitteissa päästiin eteenpäin ilman, että kukaan osapuolista joutui tinkimään omista tarpeistaan. Hankkeeseen onnistuttiin löytämään hyvät, kaikille toimivat ratkaisut, vaikka edellisissä yrityksissä tämä ei onnistunut, EKE-Rakennuksen Miikka Huhtamäki toteaa.
Toteutunut asuinrakennus on hiilineutraali, ja kestävyys on huomioitu niin rakentamisen aikana, kuin koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Hiilineutraalius onkin yksi NREP:in keskeisistä linjauksista. Tavoitteena on se, että yhtiön koko kiinteistöportfolio on hiilineutraali vuonna 2028.
Juli Friisilän Heinätähdelle on haettu LEED Platinum -ympäristösertifiointia. LEED (Leadership in Energy and Environmantal Design) -serfitiointi on globaali rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmä. LEED-järjestelmässä on neljä luokkaa, Certified, Silver, Gold ja Platinum. Jotta asuinrakennus saavuttaa korkeimman Platinum-tason, edellyttää se merkittäviä panostuksia energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin.
Rakentamisen hiilineutraalius ja erilaiset ympäristösertifioinnit ovat yhä merkittävämpi asia myös rakennusten loppukäyttäjille. Välillä monimutkaisetkin kestävyyden osa-alueet, kuten rakennuksessa käytettyjen tuotteiden vastuullisuus, hyvä sisäilma ja energiatehokkuus, saadaan helposti viestittäväksi paketiksi osin sertifikaatin ansiosta. Julius Hemmilä korostaa, että olipa valittu sertifiointi mikä tahansa markkinoilla olevista vaihtoehdoista, on tärkeää, että valitulla ympäristösertifikaatilla ja sen toimenpiteillä on tosiasiallinen positiivinen vaikutus.
Kanttia 2:lla on kokemusta kaikista tunnetuimmista rakennusten ympäristösertifioinneista. LEED ja BREEAM (Building Research Establishment Environmental Assessment Method) -sertifiointien lisäksi on suunniteltu Joutsenmerkki-sertifioituja asuinrakennuksia. Asuinrakennusten ympäristöserfitiointien odotetaan yleistyvän entisestään, jolloin kokemus on eduksi.
Sujuvan yhteistyön merkitystä missä tahansa rakennushankkeessa ei voi kylliksi korostaa. Loppujen lopuksi kaikessa on kuitenkin kyse ihmisistä, ja heidän välisestä vuorovaikutuksesta. Kuten Harri toteaa, rakentamisessa vaikeinta ei ole rakentaminen, vaan kommunikointi.
Tässä projektissa, jos jossakin, oli erityisen tärkeää varmistaa se, että porukka puhaltaa yhteen hiileen, sekä keskustelee ja kommunikoi avoimesti. Kun vauhtiin päästiin, keskusteluyhteys sujuikin erinomaisesti niin rakennusvalvonnan, kuin rakentajan ja tilaajankin välillä.
– Yhteistyö on toiminut kaikkien osapuolten kanssa erittäin hienosti, ja toiminta on ollut mutkatonta. Olen ollut tyytyväinen, Miikka sanoo.
Juha Vesen taas antaa kiitosta rakentajalle hyvästä yhteistyöstä ja toteutuksesta.
– Pakko mainita nimeltä vastaava rakennusmestari Jouni Kallioniemi, ja koko EKE:n työmaan porukka, he ansaitsevat aivan erityiset kiitokset, Juha toteaa.
Päivittäinen yhteistyö hankkeissa on yleensä kaikista tiiveintä suunnittelualojen ja rakentajan välillä. Tilaajan näkökulmasta sujuva yhteistyö voikin tarkoittaa sitä, ettei tilaajaorganisaatiota kuormiteta liikaa. Sen sijaan urakoitsija ja suunnittelija toteuttavat tilaajalle konseptinmukaista, laatuparametrit täyttävää tuotetta ennalta määritellyn pelivaran puitteissa.
– Tilaajalle arkkitehdin tekemä päivittäinen työ, keskustelu rakennusvalvonnan sekä urakoitsijan kanssa ei hankkeessa itseasiassa juurikaan näkynyt. Ja se on hyvä asia; jos tilaajana joutuu osallistumaan päivittäisiin keskusteluihin, tarkoittaa se yleensä sitä, että jossakin on ongelma, Julius kertoo.
Kanttia 2:lla on jo pitkään panostettu aktiivisesti asiakasymmärryksen ja neuvottelutaitojen kehittämiseen. Nämä ovat myös asioita, joista Kanttia 2 haluaa olla tunnettu. Senkin takia onnistuminen tässä hankkeessa lämmittää.