Pajala Yhtiöt on perustettu intohimosta toteuttaa rakennushankkeita suoraselkäisesti ja luotettavasti – siten, että rakennetuista taloista voi olla aidosti ylpeä. Yritykselle tärkeitä arvoja ovat laatu, aito asiakaslähtöisyys ja rakentamisen ajatteleminen joukkuepelinä, jossa jokaisen yksilön panos ratkaisee. Arvot vaikuttavat konkreettisesti toimintaan. Pajalan varatoimitusjohtaja Pasi Hamunen taustoittaa asiaa.
Rakennusalalla ei aina tuoteta pelkkää timanttia. Rakentamisen laadusta kannetaan yleisesti huolta. Rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen kaipaa konkreettisia tekoja. Jotta muutosta saadaan aikaiseksi, on jotakin tehtävä toisella tavalla.
Pajalalla ratkaisuksi on otettu hankkeiden toteuttaminen kokonaisvaltaisesti KVR eli kokonaisvastuu-urakkaakin tiukemmalla otteella. Yhtiö hoitaa itse koko hankkeen, aina tontin hankinnasta suunnitteluun, luvitukseen ja rakentamiseen. Hanke toteutetaan Pajalan omalla konseptilla ja itse valittujen kumppaneiden kanssa. Kaikessa tekemisessä pyritään ennustettavuuteen, hallittavuuteen ja laatuun.
– Olemme päätyneet tekemään hankkeita omalla tavallamme, sillä emme halua, että jokainen rakennus on aina uusi prototyyppi. Se ei ole tehokasta eikä järkevää, Pasi toteaa.
Prototyypin luonteeseen kuuluu se, että sen avulla haetaan parhaita komponentteja, toimintamalleja ja kumppaneita. Mutta jos tekeminen on ainaista prototyyppiä, samat haasteet toistuvat aina uusina. Pajalan mallissa pyritään saavuttamaan huomattavasti enemmän ennakoitavuutta ja hallittavuutta, jotta lopputuote olisi mahdollista toteuttaa edullisemmin, sekä laadullisesti paremmin.
Alihankkijat, suunnittelijat ja tilaajat muodostavat Pajalalla tiiviitä kumppanuuksia, joiden jokaisen kanssa pyritään pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Kumppaneiden kanssa istutaan säännöllisesti alas, ja keskustellaan paitsi tulevista, myös menneistä hankkeista ja alan yleisestä markkinatilanteesta.
Säännölliset tapaamiset alihankkijoiden, suunnittelijoiden ja tilaajien kanssa ovat hyvä tapa vaihtaa ajankohtaista tietoa ja luoda näkymää tulevaan. Yhteydenpidolla on kuitenkin myös tiedon jakamista tärkeämpi rooli: kumppanuudet auttavat yritystä toteuttamaan sen strategiaa.
Pajalan edustamassa toimintamallissa on monia keskeisiä etuja, kaikille hankkeen osapuolille. Tilaajalle malli on riskitön, sillä kustannustaso pysyy aina ennakoitavana. Suunnitelmien oikeellisuudesta vastaa toteuttaja, joten suunnittelutyön laatukysymykset tai suunnitteluohjauksen taso eivät aiheuta harmaita hiuksia tilaajalle. Resurssointivastuu jää myös toteuttajalle, eikä tilaajan tarvitse paisuttaa omaa organisaatiotaan.
Tapoja toteuttaa hankkeita on yhtä monta kuin toimijaakin. Melko yleinen kuitenkin on malli, jossa tilaaja hankkii itse tontin ja teettää suunnittelutyön. Rakennusliike astuu mukaan kuvaan vasta tarjouspyyntövaiheessa, kun suunnitelmat ovat jo valmiina.
– Hieman kärjistettynä voi sanoa, että kilpailutusmallissa on tietty valuvika. Rakennusliikkeelle jää keskimäärin 6–8 viikkoa aikaa tutustua hankkeeseen, laskea sille käypä hinta. Samalla täytyy etsiä tuotantokapasiteetti ja tuotantohenkilöstö. Tilaaja valitsee tyypillisesti tarjouksista edullisimman, ja valittu tilaaja ryhtyy toteuttamaan hanketta. On sanomattakin selvää, ettei esimerkiksi 10 miljoonan euron hanketta lasketa tyhjentävästi auki muutamassa viikossa, Pasi tiivistää.
Pajalan toimintamallissa hanketta valmistellaan huolellisesti keskimäärin 1,5 vuotta. Yhteistyökumppanit ovat hyvissä ajoin tietoisia siitä, millaisia hankkeita ja millä aikataululla on tulossa. Jokainen alihankkija pystyy varautumaan tulevaan resursointitarpeeseen, ja varmistamaan, että tuotantokapasiteettia löytyy.
Myös arkkitehtuurisuunnittelun näkökulmasta sillä, että arkkitehti on mukana hankkeessa alusta asti, on merkitystä. Tutun toimijan kanssa arkkitehti tietää mitä tilaaja odottaa, arvostaa, haluaa ja miten hanke toteutetaan. Suunnittelijat suunnittelevat kaavaan perustuen, tilaajan laatuspekseillä kaavanmukaista toteutusta. Kun suunnittelija tai suunnittelutoimisto ovat alusta asti mukana hankkeessa, kaava, hanke tai hankkeen parametrit eivät tule suunnittelijalle “uutisena”. Päinvastoin, suunnittelijan panos voi olla kriittinen sen päätöksen muodostamisessa, lähdetäänkö koko hanketta ikinä toteuttamaan.
Pätevä suunnittelija antaa jo ennen tontin hankintaa toteuttajalle luotettavaa tietoa mahdollisen tulevan rakennuksen tehokkuuksista, massoittelusta, pysäköintiratkaisuista sekä kaavatulkinnoista. Hankkeen matemaattisen yhtälön laskemisen kannalta luotettavat suunnitelmat ovat avain ammattimaiseen päätöksentekoon hankkeen toteutuskelpoisuudesta. Arkkitehdin suunnitelmat toimivat pohjana tuotantohintojen ja tontin hinnan määrittelyssä, sekä hankkeen kokonaiskannattavuuden arvioinnissa. Suunnitelmien avulla hanketta edistetään, ja suunnittelija jalostaa suunnitelmia hankkeen edetessä, mutta suunnitteluvaiheen juuritieto säilyy mukana koko ajan.
– Arkkitehdin skissien perusteella annetaan tarjous tilaajalle, tehdään urakkasopimus, ja alkuskissauksen parametrit pitävät loppuun asti. Hanke menee hallitusti eteenpäin, Pasi kuvaa.
Kanttia 2:lla tätä alkuvaiheen skenaariotyöskentelyä kuvataan termillä tonttitutkielma. Tonttitutkielmaa on avattu tarkemmin tässä jutussa.
Kanttia 2 on toiminut Pajala Yhtiöiden suunnittelukumppanina lukuisissa hankkeissa. Helsingin Kalasatamassa valmistuu pian kerrostalo Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle, Tuusulan Rykmentinpuistoon rakentuu yli 200 asunnon kokonaisuus, ja lisäksi useita kaavahankkeita on käynnissä esimerkiksi Espoossa ja Oulussa. Yhteisiä hankkeita on toteutettu jo melkoinen määrä.
Myös Kanttia 2:lla arvostetaan kovasti kumppanuusmallia. Mikko Järvi kertoo:
– Koen itse, että tässä yhteistyömallissa on helppo toimia. Kaikki osapuolet tietävät missä mennään, ja asioita on helppo ottaa puheeksi. Kun keskusteluyhteys on olemassa, tulee kysyneeksi asioita, joita ei ehkä muuten tulisi kysyneeksi. Tämä johtaa väistämättä siihen, että kumppaniyrityksen tarpeita ja tavoitteita ymmärtää paremmin.
Malli selkeästi hyödyttää kaikkia osapuolia ja laajentaa kaikkien horisonttia tulevaan, olipa kyse sitten materiaalien saatavuudesta, alan rekrytointitilanteesta tai markkinan kokonaistilanteesta.
Prototyyppien sijaan hankkeita toteutetaan pitkäjänteisesti tavoitteena se, että lopputuote toteutuu laadullisesti paremmin, edullisemmin ja kaikin puolin hallittavammin.