Jälleenrakentamisen ohjeisto Tšernihivin alueelle Ukrainaan

Kanttia 2:n arkkitehti Anastasiia Pihlman on alunperin kotoisin Tšernihivin alueelta Ukrainasta. Kaupunki on kärsinyt sodan aikana mittavia tuhoja. Sodan alettua Anastasiia koki valtavaa tuskaa siitä, että hän oli turvassa Suomessa, mutta läheiset ja perhe eivät. Oli tehtävä jotakin.

Koska Anastasiia on arkkitehti, oli luontevaa käyttää juuri tätä osaamista asian hyväksi. Hän tarjoutui auttamaan paikallista arkkitehtiryhmittymää. Anastasiialle ehdotettiin, että hän voisi suunnitella kaupunkiin muutamia pieniä arkkitehtuurielementtejä, esimerkiksi bussipysäkkejä tai penkkejä siten, että ne vastaisivat kaupungin identiteettiä. Bussipysäkkien sijaan syntyi jotakin hieman kokonaisvaltaisempaa.

Historiallisen kaupungin identiteetti

Tšernihivin kaupunki on hyvin vanha, ja siellä on hienoa historiallista arkkitehtuuria. Varhaisimmat maininnat kaupungista ovat peräti vuodelta 907. 1110–1300-luvuilla kaupunki on ollut vauraan Tšernihivin ruhtinaskunnan keskus. Viime aikoina on kuitenkin ollut yleistä, että vanhaa arkkitehtuuria ei säilytetä. Jos kaikki vanha korvataan uudella, on riski, että ajan kanssa kaupungin identiteetti ja kosketus historiaan häviää. Anastasiia korostaa, että jälleenrakentamisessa olisikin syytä huomioida se, että se toteutettaisiin kaupungin luonnetta ja historiaa kunnioittavalla tavalla.

– Suomessa kaupunkikuvalliset asiat otetaan todella hyvin huomioon kaavoituksessa, ja lainsäädäntö sekä kaava ohjaavat rakentamista hyvin paljon. Säätely ottaa kantaa esimerkiksi rakennusten materiaaleihin, sävyyn ja kokoon, mutta tällainen säätely puuttuu Ukrainasta. Ei ole olemassa rakennustapaohjeita, jotka ohjeistaisivat rakennuttajia tai kaupunkia rakentamaan sillä tavalla, että kaupungin identiteetti säilyisi. 

Anastasiia päätyi siihen, että hän kokeilisi tuottaa kaupunkiin rakentamistapaohjeen. Dokumentti lähestyy asiaa tarkastelemalla tiettyä katuosuutta Tšernihivin kaupungissa. Kadulla on tuhottuja rakennuksia, mutta myös vanhoja rakennuksia, joita ei ole säilytetty kunnolla.

Ohjeistuksessa esimerkkinä katu lähellä keskustaa

Esimerkkikohteeksi valittu katu sijaitsee lähellä keskustaa. Kohde toimii hyvin esimerkkinä, sillä rakennuskanta on todella monipuolinen: katu sisältää niin omakotitaloja, kerrostaloja kuin yliopiston, sekä niiden lisäksi toreja ja puistoja. Työssä lähdettiin miettimään mihin kaikkeen tulisi kiinnittää huomiota, jotta jälleenrakennettu ympäristö olisi laadukas ja palvelisi kaupunkilaisia.

Dokumentaatiosta tuli lopulta valtavan laaja. Siinä analysoidaan rakennukset, julkisivut, kadut, torit ja puistoalueet ja annetaan referenssejä siitä, miten ne voitaisiin suunnitella. Ohjeessa pyrittiin huomioimaan alueen historia ja ominaispiirteet. Lisäksi kiinnitettiin huomiota esteettömyyteen, energiaratkaisuihin sekä esimerkiksi väestönsuojiin.

Dokumentaatiossa esitetään lukuisia esimerkkejä siitä, miten julkisivuja rakennetaan ja korjataan muualla, ja mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi valitulla kadulla. Analyysi kattaa niin värimaailman kuin detaljiikan, ja antaa konkreettisia ehdotuksia julkisivujen korjaamiselle.

Yksi keskeinen teema työssä on kadun toimintojen järjestäminen niin, että asukkaille ja pysäköinnille löytyy omat selkeät tilansa. Kaupunki on vihreä ja kadut ovat leveitä, joten molemmille löytyy hyvin tilaa, kunhan toiminnot järjestetään ja systematisoidaan. Asuinkorttelien hyödyntämisestä sekä parkkeerauksen järjestämisestä annetaan myös konkreettisia esimerkkejä.

Yksi ulottuvuus työssä oli myös Neuvostoliiton aikaisten rakennusten ja torien kohtalo. Tällä hetkellä Ukrainassa koetaan tarvetta irtautua tästä osasta historiaa, ja vaihtaa esimerkiksi kadunnimet, jotka viittaavat Neuvostoliittoon. Rakennuksia ei kuitenkaan voi vaihtaa aivan yhtä helposti. Työssä ehdotetaan lukuisia ideoita, miten näitä rakennuksia voitaisiin hyödyntää siten, että ne palvelisivat kaupunkia ja yleisöä. Toimisiko vanha maistraattirakennus esimerkiksi tulevaisuudessa kaupunkilaisten omana tapahtumatilana tai harrastustilana? Mistä kaupunkilaiset hyötyisivät eniten?

Projektin seuraavat askeleet ovat epävarmat

Miten projekti etenee seuraavaksi? Tämä onkin se suurin kysymys. Tilanne on hyvin haastava monella tasolla.

– Suunnitelmaa pitäisi seuraavaksi jatkotyöstää paikallisten kanssa eteenpäin, jotta se olisi toteutuskelpoinen ja realistinen. Tilanne on sikäli vaikea, että isoja projekteja ei haluta realisoida ennen kuin sota on loppu. Kaikki kuitenkin ymmärtävät, että suunittelutyö pitää aloittaa jo nyt, eikä vasta sitten kun pitäisi tehdä, Anastasiia toteaa.

Projekti on esitelty Tšernihivin kaupungille, ja se sai positiivista palautetta. Jotta asiassa päästäisiin etenemään, tarvittaisiin luotettavia yhteistyökumppaneita ja tukea, niin viranomaisten kuin yritystenkin taholta Suomesta ja Ukrainasta. Yksittäisen arkkitehdin mahdollisuudet viedä asiaa eteenpäin ovat ymmärrettävästi rajalliset. 

Kanttia 2 on osallistunut työhön mahdollistamalla sen tekemisen Anastasiialle, ja harjoittelijana toimineelle Nora Heikuralle.