Skip to content
Ihmisenkokoista suunnittelua ja pehmeitä arvoja jättihankkeessa

Espoon Finnooseen syntyy lähivuosina aivan uusi asuinalue. Viihtyisyys, ekologisuus ja energiatehokkuus ovat keskiössä, kun jopa 17 000 asukkaan uutta kaupunginosaa luodaan. Laaja viheralue, Matroonanpuisto, muodostaa maamerkin koko asuinalueelle. Alueella on lisäksi mahdollista yhdistää luontevasti asuminen ja työnteko kaupunginosaan tulevan toimitilakorttelin ansiosta.

Espoon kaupungille Finnoo toimii kestävän kaupunkirakentamisen edelläkävijähankkeena. Vähäpäästöiset ja kestävät ratkaisut ovat tärkeitä, aina kaavoituksesta energiankäyttöön ja rakennusmateriaaleihin asti. Hankkeissa edellytetään kattavasti rakennusten energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja. Uuden kaupunginosan rakentaminen jatkuu koko 2030-luvun alkuun.

Kanttia 2 toimii Bonavan suunnittelukumppanina Finnoossa Rusthollinrinteen hankkeessa. Projektijohtaja Kimmo Manninen vastaa kohteesta Bonavalla.

ihmisenkokoista-suunnittelua-ja-pehmeita-arvoja-jattihankkeessa-bonava-kanttia2-2

Suuri volyymi mahdollistaa uudenlaiset avaukset

Kimmo kertoo, että Finnoon hankkeessa on monia asioita, jotka tekevät siitä erityisen kiinnostavan. Alue kasvaa vähitellen, ja sitä rakennetaan jopa seuraavan 10 vuoden ajan. Uutta rakennuskantaa luodaan suuri määrä.

– Hankkeen mittakaava on valtava. Suuri volyymi mahdollistaa erilaisten uusien avausten pohtimisen, jollaisia pienemmissä hankkeissa ei välttämättä olisi mahdollista kokeilla tai edistää, Kimmo toteaa.

Yhtenä esimerkkinä uudenlaisista avauksista, joita hankkeessa edistetään, on työssäkäynnin ja asumisen yhdistävä kampusajattelu. Työnteko ja asuminen sovitetaan yhteen samalle alueelle, ja samalla tuetaan hybridityöskentelyä mahdollistamalla eri toimintojen joustava yhteensovittaminen. Alueella sijaitsee kertaalleen rakennettu tutkimuslaitos, jonka tontti otetaan nyt käyttöön. Vanhalta toimitilalta vapautuva alue siirtyy asuntotuotantoon, ja toimitilat saavat alueelle uuden paikan.

Toinen konkreettinen esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on alueelle suunnittelussa oleva vuorottaispysäköinti. Aluepysäköinnin vuorottaiskäyttöisyys tehostaisi pysäköintiä, kun pysäköintipaikat voisivat olla päivisin toimitilojen käytössä, ja iltaisin sekä viikonloppuisin pääasiassa asumisen käytössä. Näin pysäköinti olisi mahdollista mitoittaa puhtaasti tarpeeseen pohjaten, eikä ainoastaan markkinaehtoisen logiikan mukaisesti. Pysäköinnin tehostaminen tukee osaltaan myös kestävän kehityksen tavoitteita, kun pysäköinti mitoitetaan mahdollisimman järkevästi. 

Mittakaavaetua arkkitehtisuunnitteluun

Suuri mittakaava tuo hyötyä myös arkkitehtisuunnitteluun. Pitkäkestoisessa hankkeessa yhteistyötä on mahdollista syventää, ja hakea laadukkuutta sekä viimeistelyä lähtöasetelman reunaehtojen täyttämisen lisäksi.

Kanttia 2:n arkkitehti Suvi Lehtinen kertoo, että normaalitilanteessa suunnittelijan tulee omaksua valtava määrä lähtötietoa, aina uuteen suunnittelukohteeseen siirryttäessä. Suunnitteluun vaikuttavat merkittävästi niin ilmansuunnat, ilmasto-olot, maaperä, ympäristö kuin näkymätkin, ja kaikki nämä vaikuttavat suunnitteluratkaisuihin. Jos hanke etenee samalla alueella, lähtötiedot pitävät.

– Jos arkkitehti pääsee suunnittelemaan useita kohteita samalla alueella, prosessista tulee parhaimmillaan itsensä korjaava. Jo kertaalleen löydetyt toimivimmat ratkaisut ovat heti hyödynnettävissä, ja ne voidaan siirtää aina uuteen kohteeseen, kun samat lähtötiedot kuitenkin pitävät, Suvi tarkentaa.

ihmisenkokoista-suunnittelua-ja-pehmeita-arvoja-jattihankkeessa-bonava-kanttia2-3

Bonava haluaa rakentaa onnellisia asuinympäristöjä

Bonavalla on oma, selkeä konsepti, jonka pohjalta uusia asuinrakennuksia ja kortteleita suunnitellaan. Hienon arkkitehtuurin lisäksi tärkeää on saada aikaan hyvinvoivia naapurustoja, joissa ihmiset viihtyvät. Naapuruston käsite onkin Bonavalla aivan konseptin ytimessä. Asuinneliöiden lisäksi on tärkeää mahdollistaa tiloja ja toimintoja, jotka synnyttävät kokemuksen yhteisöllisyydestä.

Toinen keskeinen osa konseptia ovat kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut. Asunnot rakennetaan energiaa ja resursseja säästäen, ja ympäristökuormitusta pyritään välttämään. Materiaalivalinnoissa painotetaan kestävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Työmaiden energianlähteenä on tuulivoima. Panostusta kestävyyteen osoittaa myös se, että Bonava on sitoutunut vähentämään 50 % kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussaan jokaista rakennettua Bonava-kotia kohden vuoteen 2030 mennessä.

Arkkitehtina Suvi arvostaa kovasti sitä, että asiakas tietää itse täsmällisesti millä reunaehdoilla hankkeita suunnitellaan, ja mitä hankkeella tavoitellaan.

– Jos asiakas on jo itse tehnyt rajaustyötä ja tavoitteet ovat selkeät, ongelmanratkaisukeskeinen suunnittelija pystyy hyvin nappaamaan niistä kiinni. On huomattavasti helpompi ehdottaa juuri kyseisiin parametreihin tavoitteiden kannalta optimaalisia vaihtoehtoja, kun reunaehdot ovat alusta asti tiedossa, Suvi kertoo.

Suvi toteaa, että Bonavan arvoihin on helppo samaistua myös suunnittelijana. Suunnitteluratkaisujen tasolla kestävän kehityksen mukaisen elämäntyylin edistäminen tarkoittaa esimerkiksi niiden asioiden pohtimista, jotka auttavat asukkaita tekemään kestäviä valintoja omassa arjessaan. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kattavien kierrätysmahdollisuuksien huomioimista, kiertotalouteen kannustamista tai materiaalivalintojen terveellisyyttä sekä kestävyyttä. Yhteisöllisyyden ja naapurustoajattelun edistäminen taas voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että suunnitteluratkaisuilla luodaan mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen kodin seinien ulkopuolella, esimerkiksi yhteistilojen tai kohtaamispaikkojen muodossa.

ihmisenkokoista-suunnittelua-ja-pehmeita-arvoja-jattihankkeessa-bonava-kanttia2-4

Luottamuksellinen ilmapiiri ruokkii hyvää yhteistyötä

Kimmo Manninen huomauttaa, että arkkitehdit ovat hankkeissa paljon vartijoina. Arkkitehtien tulee ymmärtää monen asian lisäksi myös ne monentasoiset asiakkuudet, joita tällaisissa hankkeissa on. Siinä missä rakennusliike on asiakas suunnittelukumppanille, on myös rakennuttajalla oma, tärkeä loppuasiakas, joka kohteesta riippuen voi vaihtua. Arkkitehdin tuleekin tietää myös se, kenelle asuntoja rakennetaan.

– Kanttia 2:n kanssa työskenneltäessä asiakkuusnäkökulma on huomioitu juuri niin, kuin me se tilaajana halutaan kokea. Niin yleisellä, kuin projektitasollakin ymmärretään hyvin meidän tavoitteemme. Tällä alalla strategia ja tarpeet saattavat muuttua nopeasti. Sekin on Kanttia 2:lla ymmärretty hyvin, ja suunnittelutyötä on ollut helppo ohjata vastaamaan kulloinkin muuttuneeseen tilanteeseen, Kimmo toteaa.

Myös arkkitehdin näkökulmasta yhteistyö on ollut sujuvaa.

– Pidän itse merkillepantavana sitä, että Bonavalla arvot ja tavoitteet eivät ole päälle liimattuja, vaan aidosti koko organisaation jakamia. Vaikka projektissa tapahtuisi henkilövaihdoksia, voin suunnittelijana luottaa siihen, että perusprinsiipit pitävät, sanoo Suvi.

Kokemus sujuvasta yhteistyöstä syntyy avoimesta ja luottamuksellisesta ilmapiiristä, jossa jokaisen on mahdollista pyrkiä parhaimpaansa. Avoin ja toisia kunnioittava ilmapiiri synnyttää hedelmällisen dialogin, joka auttaa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemisessä. Luottamuksellinen ilmapiiri ei synny tyhjästä, vaan vaatii aktiivisia tekoja.

Lisää blogeja

Arkkitehtuuriin liittyviä ilmiöitä, erilaisia näkökulmia sekä ajankohtaisia hankkeita.

Tilaa blogi

Kanttia 2:n blogissa tarkastellaan arkkitehtuuriin liittyviä ilmiöitä, mielenkiintoisia näkökulmia, sekä esitellään ajankohtaisia hankkeita.

Tilaa tästä!